17.04.2014 | Hanna Hauvala

Salon benchmarking –matkan tuliaisia Osa 3 Historian havinaa, paikallista purtavaa ja vinkkejä seminaariretkiltä

Retki 1: ”Nappienkeleitä ja ruukinherroja”

Kirjoittanut Hannele Levävaara

Oli hienoa matkata linkillä Salosta menneisyyteen, mikä kuitenkin huokui nykypäivän elinvoimaa. Hamarijärven rannalle Meri-Teijoon Kirjakkalan kylään perustettiin vuonna 1686 rautatehdas eli ruukki. Ruukkialueen rakennukset ovat säilyneet ja ne on peruskorjattu vuonna 2000 majoitus-, ravintola- ja kokouskäyttöön.

Hannele (1)

Kuva: Hannele Levävaara

Kirjakkalan Ruukkikylän Insinööritalossa nautimme maukkaan lounaan ja ihailimme talon menneisyyttä huokuvaa ilmettä. Koko alue kuuluu tällä hetkellä perustettavaan Teijon kansallispuistoon.

Kirjakkalasta jatkoimme Mathildedaliin meren rannalle, jonne myös Ruotsin vallan aikana perustettiin ruukki, mikä valmisti kankirautaa erilaisia työkaluja varten. Aikoinaan alueella oli 13 tehdasrakennusta. Jäljellä niistä oli enää kuusi. Ennakkoluuloton ja rohkea nainen Krista Gustafsson restauroi rakennuksia äitinsä kanssa. Tarkoitus on vuokrata kunnostettuja tiloja innostuneille yrittäjille. Ravintola ja kehräämö ovat jo löytäneet vuokraajat. Krista itse pyörittää kahvilahotellia ja juhlahuoneistoa alueella.

Ruukinherrojen talot kuin myös työläisten mökit on kunnostettu huviloiksi, jotka ovat saaneet uudet asukkaansa. Ja nuo vanhaa huokuvat mökit olivat jo muutaman modernin lasiseinäisen huvilan saartamia.

Etäämpänä aikoinaan asusti mummo, joka maksoi herroille vuokransa ompelemalla nappeja pahvin paloille. Niitä lähetettiin nappikauppiaille, jotka esittelivät asiakkailleen napit pahveilla. Lieko käynyt niin, että mummo siirtyi aikansa täytyttyä nappienkelinä toiseen ulottuvuuteen?

Lue lisää Kirjakkalan Ruukkikylästä sekä Mathildedahlin Ruukkikylästä.

Retki 3: ”Uutta virtaa – uudet energiaratkaisut ja kestävää kehitystä”

Kirjoittanut Hanna Hauvala

Retken parasta antia niin fyysisesti kuin henkisesti oli vierailu Leipyölin matkailumaatilalla. Persoonallinen yrittäjäpariskunta otti vieraat vastaan lämpimästi ja tarjosi erittäin maittavan ja runsaan lounaan, jossa oli hyvin käytetty lähiraaka-aineita, tai ainakin suomalaisia raaka-aineita. Kahvien äärellä isäntä kertoili mielenkiintoisella kerronnalla tilan vaiherikkaasta historiasta, palveluista, tuotteista ja erityisesti ruoan merkityksestä, kuinka heille on tärkeää käyttää mahdollisimman paljon lähiruokaa. Tämän jälkeen vielä kiersimme isännän johdolla majoitus- ja saunatiloja.

Salon benchmarking-matka 166

Wanha karta Leipyölistä. Kuva: Hanna Hauvala

Vierailu valmistalotehtaalle Teijo-Talot Oy:hyn oli myös mielenkiintoinen. Yrityksen patentoitu valmistalokonsepti mahdollistaa rakentamisen tuotantotehokkaasti sisätiloissa. Kunhan perustukset ovat tontilla valmiina, on paikalle kuljetettu Teijo-talo rakennustekniikan puolesta täydessä asumiskunnossa jo asennusiltana. Valmiit talot kuljetetaan pyörien päällä asiakkaille noin 200 km säteellä jokaiselta yrityksen tehtaalta (Perniö, Hämeenlinna, Halsua, Sodankylä, Varkaus). Asiakkaan vastuulla on ostaa maa-alue ja tehdä sinne pohjavalut yms. pohjavalmistelut. Teijo-Talot huolehtivat kaikesta muusta. Bisneskonsepti kuulosti autokaupan kaltaiselta. Jos haluat vaihtaa isompaan tai uudempaan talomalliin niin tilaus vain Teijo-Taloille ja omat tavarat väliaikaisesti jonnekin varastoon siksi ajaksi kun Teijo-Talot tulevat tuomaan uutta ja vievät vanhan pois. Yhtä lailla heidän mallistostaan löytyy käytettyjä taloja, jos ei esimerkiksi ole varaa täysin uuteen. Myös vuokramahdollisuus on olemassa. Kohtalaisen vaivatonta, mutta myös neliöhinta näillä taloilla on korkeahko. Myös henkilökohtaisena mielipiteenä on todettava, että talot olivat hyvin persoonattomia ja pelkistettyjä ns. perusmalleja eli ei olisi itsellä ensimmäinen valinta taloa hankkiessa.

Sähkötarviketukun Finnparttia Oy:n vierailu oli osittain pettymys, koska luvattua Areva Servicen esittelyä uusiutuvista energialähteistä käsiteltiin vain led-valaisimien osalta. Tunnin myyntipuhe led-valaisimista oli uuvuttavaa. Salaisuudeksi myös jäi, minkä salolaisen rakennuksen katolla on Suomen suurin aurinkovoimala…

Tämä retki koki huippunsa ja kuoppansa, joten arvosanaksi annan kohtalaisen onnistunut. Ilman todella herkullista ja täyttävää lounasta olisi arvosana jäänyt heikon puolelle.

Lue lisää Leipyölin matkailutilasta ja Teijo-Talot Oy:stä.

Retki 4: ”Kivi – paperi – sakset”

Kirjoittanut Petra Blinnikka

Kivi – paperi – sakset –retkellä tutustuimme Fiskarsin historiaan ja nykyisyyteen opastetun kävelykierroksen ja tarinoiden avulla. Oppaana meillä toimi Tanja Bergroth, jota voi kokemuksen pohjalta suositella erittäin lämpimästi ryhmälle kuin ryhmälle!

Oppaamme kuvasi Salon ympäristöä matkan aikana monin eri tavoin ja tarinoin. Tässä kootusti muutamia näkökulmia alueeseen:

  • alue kuuluisa Ruukeista, harjut, mäenrinteillä sukuhautoja, pronssikauden haudat kiviröykkiöinä, Kalevala-korujen esikuvia löytynyt pelloista, vanhoja historiallisia kartanoita paljon alueella
  • paljon maatiloja ja kesäasutusta, hevosharrastus ja golfaaminen suosittua
  • silakkamaakunta ja merenrantakaupunki
  • alueella on myös paljon erämaametsää, missä asustaa runsaasti mm. hirviä, peuroja ja liito-oravia.

Oppaamme kertoi, että rautaa alettiin käyttämään hyvin paljon 1600 -luvulla Ruotsin suurvallan aikaan. Ruukit ovat siis vanhoja rautatehtaita. Ruukit ovat olleet merkittävä tekijä vaurauden syntymisessä alueelle. Alueella on myös ollut Suomen ensimmäinen kuparilouhos, joka oli aikanaan yksi Suomen suurimmista työnantajista.  Fiskarsin Ruukki perustettiin 1649 ja se on Suomen pisimpään toiminut teollisuusyritys. Fiskars on saanut nimensä kalastajista (kalastaja=fiskare). Fiskars Oyj on tänä päivänä monikansallinen yhtiö, jonka alla toimii monia brändejä. 1970 –luvulla rakennettiin Blinäsiin uusi tehdas, jonne mm. saksien valmistus siirtyi. Nykyään Fiskarsin ruukki tunnetaan suomalaisen muotoilun ja taiteen keskuksena.

Petra 033

Fiskarsin raittia. Kuva: Petra Blinnikka

Saavuttuamme kohteeseen menimme ensin lounaalle Ravintola Kuparipajaan, jossa nautimme maittavan paikallisia raaka-aineita hyödyntävän aterian. Lounaan jälkeen oppaamme kierrätti meitä kyläraitilla ja kertoi tarinoita alueen historiasta, merkkihenkilöistä ja elämästä. Alueeseen liittyy paljon mielenkiintoisia tarinoita. Mm. Ruukinpatruuna Johan Jacob von Julin oli Marsalkka Mannerheimin isoisä. Marsalkka viettikin lapsuutensa kesiä Fiskarsissa. Vanhan tehdasmiljöön maisemaa ympäröivät historiallisesti merkittävät rakennukset, joiden piirrokset ovat aikoinaan tehneet Charles Bassi, C.L. Engel, J. E. Wiik ja A.F Grandstedt. Fiskarsiin rakennettiin maamme ensimmäinen todellinen kapearaiteinen rautatie 1890.

Nautimme iltapäiväkahvit ja suussa sulavan korvapuustin Café Antiquessa ja kiertelimme omatoimisesti kyläraitilla olevissa myymälöissä (Fiskars shop, Butiken på landet, Desico). Mielenkiintoisin näistä allekirjoittaneen mielestä oli Onoma Shop, joka esitteli käsityöosuuskunnan tuotteita. Osuuskunta on yli sadan Fiskarsin Ruukissa työskentelevän tai asuvan käsityöläisen, muotoilijan ja taiteilijan yhteinen osuuskunta. Onomalaiset ovat ottaneet kodeiksi ja verstaiksi Fiskarsin idyllisiä rakennuksia.

Lue lisää Fiskarsin Ruukista ja Onomasta.

Suosituimmat avainsanat

benchmarking, Corporate social responsibility, eettisyys, ekologinen kestävyys, erityisasiakasryhmä, esteettömyys, EU, ihmisoikeudet, ikäihmiset, jätteiden lajittelu, Keski-Suomi, KESMA II-hanke, kestävyys, kestävä matkailu, kotimaa, kulttuuri, kulttuurinen kestävyys, kulttuuriperintö, lapsiperhe, lapsityövoima, liiketoiminta, lähiruoka, maatiaiskasvit, markkinointi, matkailu, matkailua kaikille, oikeudenmukaisuus, organizational ethics, palvelu, perinnekasvit, ravintolapalvelut, ruokamatkailu, ruukki, saavutettavuus, sosiaalinen kestävyys, Tarinakone, tarinallistaminen, Tarinatyöpaja, Uusi-Seelanti, valosaaste, vastuullinen matkailu, vastuullinen palveluliiketoiminta, vastuullisuus, viestintä, ympäristön suunnittelu

Uusimmat blogijulkaisut

18.12.2014 Kiitos!

Kiitos kaikille KESMAn matkassa kulkeneille! Työkaluihin ja tuotoksiin pääsette tutustumaan hankkeen internetsivuilla: www.kestavamatkailu.fi. Otattehan työkalut tehokkaaseen käyttöön ja vinkkaatte kaverillekin … Lue lisää >

10.12.2014 Tulevaisuuden vastuullinen kuluttaja

Kirjoittanut Lahden ammattikorkeakoulun matkailuopiskelija Mia Kari Ekologisuus, eettisyys, hiilijalanjälki, vastuullisuus, lähiruoka, luomu… kuulostaako tutulta? Vastuullisesta kuluttamisesta ja ekologisista valinnoista on tullut trendi, … Lue lisää >

26.11.2014 Seisahdutaanko hetkeksi ja vedetään happea?

Kirjoittanut Katja Piiponniemi, restonomiopiskelija LAMKista Hetkeksi vain, ei me tähän jäädä lopullisesti paikoilleen, kunhan ollaan hetki aivan hissuksiin ja mietitään. … Lue lisää >

10.11.2014 Hankkeeseen harjoittelun kautta

Kirjoittanut Johanna Huuskonen, joka opiskelee JAMKissa Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa, suuntautumisvaihtoehtonaan kuluttajapalvelut Puolitoista vuotta sitten opiskelin toista vuotta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa … Lue lisää >

17.10.2014 Lisää opiskelija-ajatuksia Vastuullisesta Palveluliiketoiminnasta

Lahden ammattikorkeakoulun Vastuullinen Palveluliiketoiminta-kurssille osallistui mahdollisuuksien mukaan KESMA II-hankkeen yrittäjiä ja Lahden Ammattikorkeakoulun matkailualan opiskelijoita. Kurssilla pohdittiin vetäjänä toimivan Michael Lettenmeierin johdolla mm. seuraavia kysymyksiä: Miten voit … Lue lisää >