23.04.2014 | Hanna Hauvala

Salon Benchmarking -matkan tuliaisia Osa 4 ”Ei tääl´ mittää kestävää ol” –seminaarin antia 19.3.2014

Kirjoittanut: Petra Blinnikka ja Hanna Hauvala

Keskiviikon ohjelman kajautti käyntiin valloittava lapsikuoro Leticia.

Marianne ja Mirja 498

Leticia-kuorolaiset kuoronjohtajansa kanssa. Kuva: Marianne Kosonen

Tämän jälkeen kuulimme mielenkiintoisia yrittäjien puheenvuoroja. Aamun alkajaisiksi Taija Kavalto kertoi sukupolvenvaihdoksesta Kavalton tilalla. Kavalton tila on ollut saman suvun hallussa jo vuodesta 1687 ja tällä hetkellä tilaa hoitaa jo 11. sukupolvi. Tilan toiminta jakautuu viljelyyn (n. 100 ha, joista viljeltyä puolet, puolet vuokrattu) ja pito- ja juhlapalveluiden tarjoamiseen. Yritystoiminta jakautuukin kahteen erilliseen yritykseen; Kavalton tila Oy ja maatila.

Sukupolvenvaihdos toteutettiin tilalla vuosina 2008–2009. Tuleva isäntä suoritti maatalousalan perustutkinnon ennen vaihdosta, muun muassa siksi, että olisi myös oikeutettu tukiin. Asiantuntija-apua saatiin ProAgriasta, mm. taloussuunnitelmiin. Ulkopuolinen lakimies palkattiin, jotta veroasiat hoituisivat hyvin muutoksessa. Rahoitusta muutokseen saatiin paikallisesta pankista lainan muodossa, lisäksi nuorten viljelijöiden aloitustukea ja korkotukilainaa.

Taija kertoi, mitä asioita erityisesti kannattaa huomioida sukupolvenvaihdoksessa:

  • Luovutusvoittovero, perintö- ja lahjavero –> kannattaa käyttää asiantuntija-apua
  • Edeltävän polven kanssa työnjako ja vastuut kannattaa keskustella tarkkaan. Henkilökunnan silmissä voi uudella yrittäjällä olla hankalaa myös ansaita asemaansa; ketä uskotaan ja ketä ei?

Taijan mukaan uusi polvi on uusien vastuiden, riskien ja murheiden äärellä, mutta toisaalta innokkaina uuden edessä. Yrittäjäksi oppimisessa nuorta polvea ovat auttaneet luopuva sukupolvi, yrittäjäkollegat, kantapään kautta oppiminen sekä YAT koulutus, jonka Taija suoritti vuosina 2010–2012.

Taija kuvasi periaatteita Kavalton tilan toiminnassa, joista on ollut apua ja myös kilpailuetua:

  • Selkeä roolijako yrittäjäpariskunnan kesken
  • Sukupolvien välinen aktiivinen yhteistyö
  • Työllistää omaa sukua sekä paikallisia nuoria
  • Tarjoilut tilan omasta keittiöstä, tilaisuudet alusta loppuun asti, ei omatoimimatkailua
  • Lähiruokaa, metsän antimet, leivät yms. leivotaan itse
  • Myönteinen palveluasenne koko henkilökunnalta

Taijan sanojen mukaan: ”Yrittäjyyden mukana tulevat riskit, vastuu ja vapaus. Ne pitää osata kantaa ilolla! Omaksi ja omien asiakkaiden iloksi jaksaa tehdä. Lisäksi työ pitää oivaltaa oikein; kun työ on elämäntapa, sitä ei pidä rasitteena!”

Krista Gustafsson, Mathildedalin Ruukkitehtailta Perniöstä kertoi kuulijoille oman tarinansa  sosiaalisesta ja kulttuurihistoriallisesta rakentamisesta. Mathildedaalin ruukki on vanha ruukkialue, joka kuuluu MeriTeijon matkailualueeseen. Alkuun alueella tehtiin kankirautaa, mutta 1900 -luvun alussa raudan teko loppui ja toiminta keskittyi maatalouskoneiden valmistamiseen. Myöhemmin alettiin tehdä myös moottoreita ja laivanpurkaamo perustettiin myös alueelle. Vuonna 1978 teollinen toiminta loppui, ja rakennukset jäivät tyhjilleen.

Krista kertoi käyneensä vuonna 2003 äitinsä kanssa ajelulla ruukkialueella ja ihastui alueeseen ja sen kulttuurimatkailulliseen potentiaaliin. Kesäretken innostamana he päätyivät ostamaan ruukkialueen. Alusta asti oli selvää, että siitä tulee kulttuurimatkailukohde.

Käytännön toimet aloitettiin maanpuhdistuksella, jonka jälkeen korjattiin katot rakennuksista. Kaavoitusta vietiin eteenpäin, koska alue oli kaavoitettu teollisuusalueeksi, ei matkailukäyttöön. Alue on suojeltu ulkoisesti, sisäisiä muutoksia saa jonkun verran tehdä. Tämän vuoksi he tekevät tiivistä yhteistyötä Museoviraston kanssa muutoksissa.

Alueella on kahvilatoimintaa, kokous- ja juhlatiloja, Ruukin kehräämö ja puoti, pieni hotelli sekä näyttely- ja teatteritoimintaa. Krista korosti, että kyseessä on koko kylän projekti ja yhteisöllisyys on erittäin tärkeä osa-alue toiminnassa. Aluksi kylällä asuvat tulivat jopa kysymään, mitä voivat tehdä sekä haravoimaan yms.

Aluetta on kehitetty sillä tavalla, että ympäristö säilyisi mahdollisimman hyvin, ei yliremontoida, vaan jätetään rouheaksi, alkuperäisen tunnelman varmistamaan. Remontoinnin kannalta Krista kertoi yrityksen olevan suuriin piirtein puolessa välissä. Remontointeja tehdään kuitenkin vasta silloin, mikäli tiloissa toimivat sitoutuvat alueeseen ja sen yhteiseen kehittämiseen pitkällä tähtäimellä.

Jani Kurvinen, Kökkön lomamökeiltä kehotti omassa puheenvuorossaan kaikkia yrittäjiä olemaan aktiivisia epäkohtien ja kehittämistarpeiden ilmaisemisessa. Someron kaupunginvaltuuston puheenjohtajana hän myös korosti sitä, kuinka tärkeää on ottaa kantaa ja osallistua myös alueellisiin ja paikallisiin ryhmiin, jotta pienten yrittäjien ääni kuuluisi voimakkaammin.

Janne Eriksson, Hästön maatilalta kuvasi oman yrityksensä historiaa ja toimintaa tänä päivänä omassa puheenvuorossaan. Hästön maatila on sukutilana nuori, ja tullut nykyiselle suvulla vuonna 1851. Tila itsessään on ollut kuitenkin tunnettu jo 1300 -luvulta lähtien. Tilalla on toteutettu sukupolvenvaihdos vuonna 2002. Tilan päätoimintana on tuottaa avomaan puutarhatuotteita kuten mansikkaa, hernettä, tilliä jne. Tuotteita on myynnissä mm. Keskolla ja Stockmannilla Helsingissä.

Yrittäjän sanoin, avainasioita, joita toiminnassa on huomioitava:

  • Asiakkuuden ylläpito ja kehittäminen, vähintään yksi palautekeskustelu tärkeimpien asiakkaiden kanssa/vuosi! Kuunnellaan asiakkaita aidosti.
  • Varmat toimitusajat, saatavuus, laaja kasvivalikoima, kuluttajapakkausmahdollisuus, laatu! Laatuun linkittyy myös reagointiherkkyys hinnoittelussa, eri katteiset kasvit ja laskenta ajan tasalla.

Toiminnan kehittämisen välineinä yrittäjä toi esille:

  • Omat aivomyrskyt
  • Tutustuminen alan trendeihin
  • Vaikutteita verkostoitumalla

Yrittäjä myös korosti hyvän henkilöstön rekrytointia, koska käsitys laadusta on saatava ymmärretyksi henkilöstölle. Hän kuvasi, että ihminen harvoin tekee tahallaan huonoa työtä.  Henkilöstöjohtamisessa yrittäjä noudattaa kolmen V:n mallia: ”Valmenna, vaadi, valvo! Ymmärrä myös vapauttaa.”

Loppuun vielä hyviä ohjeita kollegayrittäjille:

  • ”Tee vain se, mistä yritys sinusta parhaiten hyötyy!”
  • ”Anna vastuuta ja luota ihmisiin!”
  • ”Kasva yrityksen kasvun myötä!”
  • ”Oma jaksaminen – loma  ovat yrittäjän omalla vastuulla!”

Lisäksi yrittäjyydessä on oleellista Jannen mukaan motto: ”Rahaa pitää tulla ja hauskaa pitää olla!”

Maaseutumatkailuyrittäjän henkilökohtainen vastuu –teemasta seminaarissa alusti lakimies Antti Hannula, Huikon kartanosta Toivakasta. Hän korosti, että vastuuta on hyvin monenlaista; vastuuta asiakkaalle, viranomaisille ja velkojille. On rikosvastuuta, vahingonkorvausvastuuta jne. Vastuu perustuu laiminlyönteihin, huolimattomuuteen tai tahallisuuteen ja mitä paremmin yrittäjä pystyy osoittamaan, että hän ei ole huolimattomuuttaan tai tahallisuuttaan aiheuttanut vahinkoa, sen parempi. Eli asiakkaiden ohjeistamiseen kannattaa käytännössä panostaa!

Ensin kannattaa selvittää positiivisessa hengessä, mitä on oikeasti tapahtunut, ennen kuin myöntää, että virhe on tapahtunut. Ohjeistus, tiedotus, tee se mitä voit kohtuudella tehdä. Ohjeistus asiakkaalle on omiaan siirtämään vastuuta yrittäjän kontolta.

Pipsa Wagner Saarijärveltä kertoi omassa puheenvuorossaan Purolan tilan toiminnasta, yrittäjän vastuusta mm. hevostoiminnassa ja myös siitä, kuinka kestävyyden ulottuvuudet on yrityksessä huomioitu.

Lue lisää Kavalton tilasta, Kökkön lomamökeistäMathildedalista, Hästön maatilastaHuikon kartanosta ja Purola Farmista.

Lopuksi oli paneelikeskustelu, missä pohdittiin näkökulmia yrittäjän asiakasvastuusta ja –riskeistä.

Salon benchmarking-matka 208 Salon benchmarking-matka 222

Pipsa Wagnerin puheenvuoro ja paneelikeskustelijat. Kuvat: Hanna Hauvala

Avainsanat:

Suosituimmat avainsanat

benchmarking, Corporate social responsibility, eettisyys, ekologinen kestävyys, erityisasiakasryhmä, esteettömyys, EU, ihmisoikeudet, ikäihmiset, jätteiden lajittelu, Keski-Suomi, KESMA II-hanke, kestävyys, kestävä matkailu, kotimaa, kulttuuri, kulttuurinen kestävyys, kulttuuriperintö, lapsiperhe, lapsityövoima, liiketoiminta, lähiruoka, maatiaiskasvit, markkinointi, matkailu, matkailua kaikille, oikeudenmukaisuus, organizational ethics, palvelu, perinnekasvit, ravintolapalvelut, ruokamatkailu, ruukki, saavutettavuus, sosiaalinen kestävyys, Tarinakone, tarinallistaminen, Tarinatyöpaja, Uusi-Seelanti, valosaaste, vastuullinen matkailu, vastuullinen palveluliiketoiminta, vastuullisuus, viestintä, ympäristön suunnittelu

Uusimmat blogijulkaisut

18.12.2014 Kiitos!

Kiitos kaikille KESMAn matkassa kulkeneille! Työkaluihin ja tuotoksiin pääsette tutustumaan hankkeen internetsivuilla: www.kestavamatkailu.fi. Otattehan työkalut tehokkaaseen käyttöön ja vinkkaatte kaverillekin … Lue lisää >

10.12.2014 Tulevaisuuden vastuullinen kuluttaja

Kirjoittanut Lahden ammattikorkeakoulun matkailuopiskelija Mia Kari Ekologisuus, eettisyys, hiilijalanjälki, vastuullisuus, lähiruoka, luomu… kuulostaako tutulta? Vastuullisesta kuluttamisesta ja ekologisista valinnoista on tullut trendi, … Lue lisää >

26.11.2014 Seisahdutaanko hetkeksi ja vedetään happea?

Kirjoittanut Katja Piiponniemi, restonomiopiskelija LAMKista Hetkeksi vain, ei me tähän jäädä lopullisesti paikoilleen, kunhan ollaan hetki aivan hissuksiin ja mietitään. … Lue lisää >

10.11.2014 Hankkeeseen harjoittelun kautta

Kirjoittanut Johanna Huuskonen, joka opiskelee JAMKissa Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa, suuntautumisvaihtoehtonaan kuluttajapalvelut Puolitoista vuotta sitten opiskelin toista vuotta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa … Lue lisää >

17.10.2014 Lisää opiskelija-ajatuksia Vastuullisesta Palveluliiketoiminnasta

Lahden ammattikorkeakoulun Vastuullinen Palveluliiketoiminta-kurssille osallistui mahdollisuuksien mukaan KESMA II-hankkeen yrittäjiä ja Lahden Ammattikorkeakoulun matkailualan opiskelijoita. Kurssilla pohdittiin vetäjänä toimivan Michael Lettenmeierin johdolla mm. seuraavia kysymyksiä: Miten voit … Lue lisää >