10.04.2014 | Hanna Hauvala

Salon Benchmarking-matkan tuliaisia Osa 1-benchmarking-kohteet

Benchmarking-kohteet matkan varrella

KESMA II-hanke järjesti 17.-19.3.2014 pilottiyrityksilleen benchmarking-matkan ja mahdollisuuden osallistua valtakunnalliseen maaseutumatkailuyrittäjät ry:n “Ei tääl´ mittää kestävää ol” – juhlaseminaariin  Salossa Lehmirannan lomakeskuksessa. Matkalle osallistuneille annettiin tehtäväksi kirjoittaa parityönä jokaisesta kohteesta tärkeimpiä havaintoja ja keskittyä eritoten siihen, millä tavalla kestävyyden eri ulottuvuudet näyttäytyvät kohteissa. Tässä osallistujien havaintoja Inkalan ja Urpolan kartanoista, Lehmirannan lomakeskuksesta sekä paluumatkalla tutustumiskohteena olleesta Villa Hiidenmäestä.

Inkalan kartano

Kirjoittanut Marjatta Kunnaton ja Hanni Kumpunen

Inkalan kartano tunnetaan jo 1500-luvulta ja sillä on ollut monia omistajia. Nykyinen päärakennus on 1800-luvulta. Matkailutoiminta Inkalassa alkoi 70-luvulla. Hotelli Aulanko oli kiinnostunut savusaunan vuokrauksesta vierailleen ja kartanossa alettiin järjestää koulutus-, kokous-, ja virkistystilaisuuksia sekä perhejuhlia.

Marianne ja Mirja 077

Inkalan kartano kauniina talvipäivänä. Kuva: Marianne Kosonen

Nykyisin kartanossa voi majoittua pihapiirissä olevassa luhtitalossa, bungalow-tyyppisessä rakennuksessa tai uusissa hotellitasoisissa huoneissa Karhunpesän hirsihuvilassa. Pitopöytään saadaan kyytön lihaa kolmen kilometrin päästä sekä karviaiset ja viinimarjat poimitaan omista pensaista. Leivonnaiset leivotaan tilalla, ruoka valmistetaan tilan omassa keittiössä ja pääraaka-aineet ovat suomalaisia. Inkala järjestää teemajuhlia ja illanviettoja, viime syksynä oli mm. Zeppelin-ilta 20-30 -luvun tyyliin.

Vakituista henkilökuntaa yrityksessä on kolme henkilöä, jotka tulevat läheltä. Työmatka on lyhyt ja kesällä kuljetaan matkat polkupyörillä. Lähiseudun matkailutoimijoiden kanssa on verkostoiduttu ja heitä suositellaan myös omille asiakkaille.

Ekologiseen kestävyyteen yrityksessä on panostettu mm. valitsemalla ekologisia lämmitysjärjestelmiä. Kartanoon on asennettu ilmalämpöpumppu ja maalämpö. Energiaa myös pyritään säästämään ja huoneiden lämpötilaa alennetaan, kun ei ole asiakkaita. Keittiössä jätteet lajitellaan. Yrittäjät kertoivat, että investointeja on tehty paljon ja pala palalta mietitään, mitä tarvitaan seuraavaksi. Ajatus kestävästä matkailusta on vielä hämäränpeitossa, mutta selkenemään päin.

Lue lisää Inkalan kartanosta

Kävimme myös tutustumassa Inkalan kartanon läheisyydessä sijaitsevalla Ylitalon Alpakat ja laamat- yrityksessä. Saimme vierailun aikana kuulla, että alpakat ja laamat eivät ole pelkästään villan- ja lihantuottajia vaan niiden kanssa voi harrastaa monipuolisesti samaan tapaan kuin hevosten ja koirien. Niillä on omia näyttelyitä, kilpailuja ja jopa agilitya. Niitä käytetään myös terapiatoiminnassa.

Yrityksen kotisivuilla kerrotaan, että ”laamaa on sanottu “Hiljaiseksi veljeksi” mikä kuvaa Andien ihmisten suhdetta laamaan. Laama on ollut juhta, villan- ja lihantuottaja ja ystävä. Laama on utelias ja aktiivinen eläin, joka tekee mielellään jotain ihmisen kumppanina. Sama koskee sellaista alpakkaa, jolla on hyvä suhde ihmisiin. Alpakalta ja laamalta puuttuu miellyttämisen halu, mutta monella yksilöllä, siis myös alpakoilla, on tekemisen ja vaihtelun halu sekä aimo annos uteliaisuutta. Alpakka ja laama osallistuvat puuhailuun, jos se on niistä mukavaa.” Me saimme kokea tämän uteliaan ja aktiivisen puolen heti astuessamme ulos bussista, kun Pepe-laama otti meidät lämpimästi vastaan tullen syliin ja antaen suukkoja.

Salon benchmarking-matka 042 Salon benchmarking-matka 074

Mieltä lämmittävää ja virkistävää. Kuvat: Hanna Hauvala

Lue lisää Ylitalon alpakoista ja laamoista

Urpolan kartano

Kirjoittanut Marianne Kosonen ja Mirja Pummila

Urpolan Kartanon jugendhenkinen kartanorakennus on sukutilan vanha päärakennus, joka on rakennettu 5-henkiselle perheelle kodiksi vuonna 1924. Monien vaiheiden ja entisöinnin jälkeen kartanoravintola avattiin vieraille vuonna 1984. Ulla-Maija ja Ilkka Kylämarkula kestitsivät vieraita yli 20 vuoden ajan ja nyt isäntäparina Leena ja Mikko Kylämarkula ovat jatkaneet työtä vuodesta 2005 alkaen.

Sota-aikana kartano oli karjalan siirtolaisten käytössä. Tämän jälkeen kartanoon muutti Helanderin mattokutomo. Päärakennus kunnostettiin ravintolakäyttöön 30 vuotta sitten. Vähitellen palvelutarjontaa on laajennettu sekä rakennettu majoitustiloja ja tilaussavusauna. Vanhassa navetassa toimii kutomo, jota pitää tilan isännän sisko. Urpolan tilalla harjoitetaan edelleen maanviljelystä sekä metsätaloutta. Tila on toiminut luomuviljatilana vuodesta 1996 lähtien. Tilan kokonaispinta-ala on 130 hehtaaria, josta puolet on peltoa. Yrityksen tuloista 60 % tulee matkailupalveluista.

Kartanossa on hakelämmitys ja majoitustilat ovat hirsirakenteisia. Yrittäjät kokevat, että kulkuyhteydet ovat hyvät, koska kartano sijaitsee valtatie 2 varrella.

Markkinoinnissa ei tuoda juurikaan esille ekologisia näkökulmia, mutta kannattaisi, koska mm. turvesaunan asiakkaat ovat olleet kiinnostuneita ekologisuudesta, erityisesti ekologisen rakentamisen vuoksi. Samoin pieniin yksityiskohtiin kannattaisi panostaa esim. käyttää luomuviljasta tehtyä leipää tai ainakin käyttää kotimaisia elintarvikkeita.

Marianne ja Mirja 284

Sisäänkäynti ViikinkiSaunaan, joka on rakennettu savesta ja puupölkyistä. Kuva: Marianne Kosonen

Lue lisää Urpolan kartanon toiminnasta.

Villa Hiidenmäki

Kirjoittanut Hannele Levävaara

Saavuimme Villa Hiidenmäkeen illalla kahdeksan maissa, jolloin oli jo melkoisen pimeää. Niinpä pihapiiri jäi katsastamatta.

Päärakennus oli aivan ihana vanha hirsitalo, joka oli kunnostettu asiakaskäyttöön 2000-luvun alussa ”Himoksen Masterplanin” innoittamana rakkaudella ja huolella. Alakerrassa oli kokoustila, pari majoitustilaa, sauna porealtaineen ja keittiö. Yläkerrassa oli lisää majoitustiloja ja lasten leikkipaikka. Olemassa oleva kokoustila ja 20 majoituspaikkaa on todettu riittämättömiksi. Siksi pihapiiriin nousee uusi iso maalämmöllä lämpenevä rakennus lisäämään kapasiteetteja.

Tilan maihin kuuluu 2 hehtaarin laajuinen kalmistoja sisältävä luonnonsuojelualue. Kalmistoista on löytynyt mm. runsas 200 kg poltettuja luita, lasihelmiä ja koruja 1000-luvulta. Ensimmäiset löydöt on tehty vuonna 1990. Alueella on useita kalmistoja 500 – 1000-luvuilta. Lisäksi luonnonsuojelualueella kasvaa harvinainen röyhelökarvejäkälä.

Alueen lumoava historia on aistittavissa kokoustilassa menneisyyttä huokuvien ja kalmistojen esineistön valokuvien kautta. Myös osa muhkeaa hirsiseinää oli jätetty asiakkaiden ihailtavaksi entistämisen yhteydessä.

Alakerran kakluunit eivät huokuneet lämpöä, vaikka olivat käyttökuntoiset. “Not in use” luki uuneissa asiakkaita varten. Varsin ymmärrettävää. Tuhkakin olisi jo ongelma! Talossa oli sähkölämmitys ja ilmalämpöpumppu. Sähkön kulutusta seurataan tarkasti keittiöön sijoitetulla kulutusmittarilla.

Jätteiden lajittelu oli organisoitu hyvin. Keittiössä oli kaksi isoa jätepönikkää, joissa oli myös ohjeistus, mitä niihin saa laittaa.

Sosiaalisesta kestävyydestä kertoo nettisivuilla pitkä yhteistyökumppaneiden lista. Varsinaisia yhteistyösopimuksia ei kumppaneiden kanssa ole tehty.

Hanna Salon benchmarking-matka 233

Iloinen matkaseurue iltapalalla Villa Hiidenmäessä. Kuva: Hanna Hauvala

Lue lisää Villa Hiidenmäen toiminnasta.

Lehmiranta

Kirjoittanut Ari ja Marjo Yrjölä

Rakennukset on tehty monessa vaiheessa, mikä tekee kohteesta valtavan sokkeloisen. Toimintoja voisi keskittää järkevämmin, jolloin tarpeen mukaan osa tiloista voitaisiin ottaa pois käytöstä esim. talviaikaan. Lämmitysmuotona yrityksessä on hakelämmitys, joka on ekologisesti positiivinen asia. Samoin rakennusten muotoilu rinteisiin sopiviksi on ekologisesti järkevää.

Majoitustilat olivat siistejä perushuoneita. Kylpyhuoneessa kiinnitti huomiota täytettävät pesuainepullot, joissa ei tosin ollut minkään valtakunnan selostetta. Niistä sai laitosmaisen tunteen.

Lehmirannassa on 35 työntekijää ja esim. siivoojat omia. Ekologisesti ja taloudellisesti arveluttavaa on, että esim. liinavaate- ja pyyhehuolto hoidetaan omin voimin. Lähiruoka oli, ainakin seminaarissa, upeasti esillä ja loistavaa.

Kohde on pääasiassa suunnattu yli 65-vuotiaille, mutta alueen suurimpana majoituskohteena Lehmiranta haluaisi myös muita kohderyhmiä. Tämän saavuttamiseksi markkinointia pitäisi kehittää ja suunnata tavoiteltaville kohderyhmille. Olisi myös kestävämpää saada kohde tehokkaampaan käyttöön, koska 35 työntekijän kohteella on paljon kiinteitä kuluja. Henkilökunnasta osa oli kohtalaisen iäkästä, kohteen huomioiden, tämä on sosiaalisesti positiivinen asia.

Lehmiranta sijaitsee muinaisella paikalla Lehmijärven rannalla ja paikka on Eläkeliiton omistuksessa. Vastaanotossa ja käytävien karttatauluissa on huomioitu alueen nähtävyyksiä, mm. ruukit ja kartanot. Lomakeskus itsessään on vanhahko ja vieraat selkeästi viipyvät kohteessa tietyn periodin täysihoidossa. Kulttuuria hyödynnetään pääasiassa järjestettyjen bussiretkien muodossa.

Lue lisää Lehmirannan toiminnasta.

Suosituimmat avainsanat

benchmarking, Corporate social responsibility, eettisyys, ekologinen kestävyys, erityisasiakasryhmä, esteettömyys, EU, ihmisoikeudet, ikäihmiset, jätteiden lajittelu, Keski-Suomi, KESMA II-hanke, kestävyys, kestävä matkailu, kotimaa, kulttuuri, kulttuurinen kestävyys, kulttuuriperintö, lapsiperhe, lapsityövoima, liiketoiminta, lähiruoka, maatiaiskasvit, markkinointi, matkailu, matkailua kaikille, oikeudenmukaisuus, organizational ethics, palvelu, perinnekasvit, ravintolapalvelut, ruokamatkailu, ruukki, saavutettavuus, sosiaalinen kestävyys, Tarinakone, tarinallistaminen, Tarinatyöpaja, Uusi-Seelanti, valosaaste, vastuullinen matkailu, vastuullinen palveluliiketoiminta, vastuullisuus, viestintä, ympäristön suunnittelu

Uusimmat blogijulkaisut

18.12.2014 Kiitos!

Kiitos kaikille KESMAn matkassa kulkeneille! Työkaluihin ja tuotoksiin pääsette tutustumaan hankkeen internetsivuilla: www.kestavamatkailu.fi. Otattehan työkalut tehokkaaseen käyttöön ja vinkkaatte kaverillekin … Lue lisää >

10.12.2014 Tulevaisuuden vastuullinen kuluttaja

Kirjoittanut Lahden ammattikorkeakoulun matkailuopiskelija Mia Kari Ekologisuus, eettisyys, hiilijalanjälki, vastuullisuus, lähiruoka, luomu… kuulostaako tutulta? Vastuullisesta kuluttamisesta ja ekologisista valinnoista on tullut trendi, … Lue lisää >

26.11.2014 Seisahdutaanko hetkeksi ja vedetään happea?

Kirjoittanut Katja Piiponniemi, restonomiopiskelija LAMKista Hetkeksi vain, ei me tähän jäädä lopullisesti paikoilleen, kunhan ollaan hetki aivan hissuksiin ja mietitään. … Lue lisää >

10.11.2014 Hankkeeseen harjoittelun kautta

Kirjoittanut Johanna Huuskonen, joka opiskelee JAMKissa Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa, suuntautumisvaihtoehtonaan kuluttajapalvelut Puolitoista vuotta sitten opiskelin toista vuotta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa … Lue lisää >

17.10.2014 Lisää opiskelija-ajatuksia Vastuullisesta Palveluliiketoiminnasta

Lahden ammattikorkeakoulun Vastuullinen Palveluliiketoiminta-kurssille osallistui mahdollisuuksien mukaan KESMA II-hankkeen yrittäjiä ja Lahden Ammattikorkeakoulun matkailualan opiskelijoita. Kurssilla pohdittiin vetäjänä toimivan Michael Lettenmeierin johdolla mm. seuraavia kysymyksiä: Miten voit … Lue lisää >