04.06.2014 | Hanna Hauvala

Palveluiden sosiaalinen vastuullisuus erityisasiakasryhmän näkökulmasta Vol. 3

Seuraavana julkaisemme satiirisen Lapsityövoimaa ja sitä kauhisteleva länkkäri-kirjoituksen, jonka on kirjoittanut Anna Hiltunen

Lapsityövoimaa ja sitä kauhisteleva länkkäri

Käydessään H&M:llä shoppailemassa sitä tulee harvoin pohtineeksi, että kukahan tämänkin rätin tai lumpun on pikku kätösillään tehnyt ja missä olosuhteissa. ”Made in Bangladesh”- merkintä paidankauluksessa aiheuttaa pienen piston omassatunnossa, mutta se unohtuu viimeistään siinä vaiheessa kun menee ostoksineen kassalle, ja on maksun aika.

On niin mukavaa ja helppoa ostaa edullisia ja trendikkäitä vaatteita, jotka voi muutaman käytön jälkeen heittää roskakoriin. Loputtomasti! Miten ihanaa vastuuttomuutta. Vapauden tunnetta. Pakoa todellisuudesta. Kuinka voinkaan toteuttaa itseäni yksilönä näin ihanasti!

Länsimaalainen, tiedostava ihminen haluaa elää paitsi koko elämänsä hemmoteltuna kakarana, hän haluaa olla myös ympäristötietoinen ja suvaitsevainen kaikkia maailman kansoja kohtaan. Hän haluaa, että kaikilla olisi ”kivaa”. Sitä luulee, että kaikki maailman kansat haluavat samanlaista ”vapautusta”, jotta jokainen maapallon kanssaihminen voisi toteuttaa itseään yhtä ”yksilöllisesti”.

Länsimaalainen tiedostava ihminen haluaa myös että hänen lapsillaan on ”kivaa”, ja näin ollen hän taipuu joka ikiseen mielitekoon ja narahdukseen. Hän syöttää tätä samaa keinotekoista, makeaa, viihdyttävää elämäntyyliä myös seuraaville sukupolville, jotta hekään eivät suinkaan tyytyisi vähempään. Kasvattajana hän opettaa lapsensa vaatimaan oikeuksiaan, niinhän jokaisen länsimaalaisen tulee tehdä. Lapsilta ei saa myöskään vaatia liikaa, eikä vieraita ihmisiä tarvitse totella, varsinkaan opettajaa. Jos koulussa on tylsiä aiheita tai velvoitteita, lähettää länsimaalainen tiedostava ihminen tulikivenkatkuista postia opettajalle, jossa hän haukkuu koko koulujärjestelmän. Kotitöitä ei lapsen tietenkään pidä tekemän.

Länsimaalainen tiedostava ihminen haluaa myös, että kaikilla maailman lapsilla on tällä tavalla ”kivaa”, kuten hänen lapsillaan. Niinpä lapsityövoiman käyttö on kauhistus. Kuinka on mahdollista, että se pieni bangladeshilainen tyttö joutuu omin pikku kätösin ompelemaan helmiä paitaan, joka näyttää kovin tutulta..?

Länsimaissa puhutaan aina ”yksilönvapaudesta” ja ”itsensä toteuttamisesta”. Lähes kaikki voidaan perustella yksilönvapaudella. Välinpitämättömyys omista sukulaisista, perheestä, yhteiskunnasta, velvoitteista tai sääntöjen noudattamisesta perustellaan yksilönvapaudella. Kaukoidän kulttuureissa suvulla, perheellä ja yhteiskunnallisella kontekstilla on suuri merkitys. Ihminen nähdään ryhmän jäsenenä, jolla ensisijaisesti velvollisuuksia, tämän jälkeen (mahdollisesti) vapauksia. Lapsilla on velvollisuus huolehtia vanhemmistaan, isovanhemmistaan ja tarvittaessa muustakin suvusta. Isovanhempia ei jätetä kasvottomien palvelutalojen ”hellään” huomaan, kuten meillä täällä. Niin ei luultavasti tapahtuisi vaikka siihen olisikin varaa, johtuen juuri kulttuurista. Länsimaalainen tiedostava ihminen taasen kärrää omat isovanhempansa johonkin homeiseen vanhustentaloon ja unohtaa heidät sinne. Ja jos vanhustenhoito on kotimaassa liian kallista, niin ainahan ne voi Saksan mallin mukaisesti ulkoistaa vaikka Puolaan, tai siis meillä ehkä Viroon. Ei siinä ole mitään väärää, eihän?

Länsimaalainen ihminen ei voi myöskään mitenkään ymmärtää kehittyvien maiden absoluuttista, pohjatonta köyhyyttä tai sosiaali- ja eläkejärjestelmän puuttumista, ei, vaikka kävisi itse paikan päällä. Näissä maissa kaikkien perheenjäsenten on osallistuttava perheen elannon ja toimeentulon hankintaan. On pakko, koska perheet ovat köyhiä ja vaihtoehdot vähissä.

Mitkä muuten ovat ne vähäiset vaihtoehdot siinä köyhässä bangladeshilaisessa perheessä, johon tämä edellä mainittu ompelijatyttö kuuluu? Mitkä ovat heidän vaihtoehtonsa siinä tilanteessa ja elinympäristössä jossa he elävät? Tyttölapselle, ottaen huomioon ko. sukupuolen yhteiskunnallisen arvostuksen, on usein tarjolla lähinnä kaksi vaihtoehtoa: tyttö joko myydään ihmiskauppiaille, pakotetaan prostituutioon tai hänet lähetetään kaupunkiin, tehtaaseen ompelemaan vaatteita. Kumpi on parempi vaihtoehto? Kaikki on niin kovin suhteellista. Tai suhteetonta, jos verrataan länsimaalaisten ”murheita” ja elämää kehitysmaissa asuvien ihmisten vastaaviin.

Tässä valossa voitanee kysyä, onko lapsityövoiman käyttö sittenkään niin paha asia? Voisiko lapsityövoiman käyttö kenties olla selviytymisen mahdollisuus paikallisille perheille? Voisimmeko me, länsimaiset kuluttajat, vaatia tuotantoketjulta oikeudenmukaisuutta ja työntekijöille oikeudenmukaista korvausta tehdystä työstä? Voisimmeko maksaa lumpuistamme hieman enemmän, jos ylimääräinen osuus menisi suoraan työntekijöille?

Terveisin,

A. H.

P.S. Mielestäni länsimaalainen tiedostava ihminen on pahin tekopyhä jeesustelija jota maa päällään kantaa. Minulla ei myöskään ole lapsia, enkä tule niitä koskaan hankkimaankaan. Puhumattakaan että shoppailisin H&M:llä. Ainakaan tällä viikolla.

Suosituimmat avainsanat

benchmarking, Corporate social responsibility, eettisyys, ekologinen kestävyys, erityisasiakasryhmä, esteettömyys, EU, ihmisoikeudet, ikäihmiset, jätteiden lajittelu, Keski-Suomi, KESMA II-hanke, kestävyys, kestävä matkailu, kotimaa, kulttuuri, kulttuurinen kestävyys, kulttuuriperintö, lapsiperhe, lapsityövoima, liiketoiminta, lähiruoka, maatiaiskasvit, markkinointi, matkailu, matkailua kaikille, oikeudenmukaisuus, organizational ethics, palvelu, perinnekasvit, ravintolapalvelut, ruokamatkailu, ruukki, saavutettavuus, sosiaalinen kestävyys, Tarinakone, tarinallistaminen, Tarinatyöpaja, Uusi-Seelanti, valosaaste, vastuullinen matkailu, vastuullinen palveluliiketoiminta, vastuullisuus, viestintä, ympäristön suunnittelu

Uusimmat blogijulkaisut

18.12.2014 Kiitos!

Kiitos kaikille KESMAn matkassa kulkeneille! Työkaluihin ja tuotoksiin pääsette tutustumaan hankkeen internetsivuilla: www.kestavamatkailu.fi. Otattehan työkalut tehokkaaseen käyttöön ja vinkkaatte kaverillekin … Lue lisää >

10.12.2014 Tulevaisuuden vastuullinen kuluttaja

Kirjoittanut Lahden ammattikorkeakoulun matkailuopiskelija Mia Kari Ekologisuus, eettisyys, hiilijalanjälki, vastuullisuus, lähiruoka, luomu… kuulostaako tutulta? Vastuullisesta kuluttamisesta ja ekologisista valinnoista on tullut trendi, … Lue lisää >

26.11.2014 Seisahdutaanko hetkeksi ja vedetään happea?

Kirjoittanut Katja Piiponniemi, restonomiopiskelija LAMKista Hetkeksi vain, ei me tähän jäädä lopullisesti paikoilleen, kunhan ollaan hetki aivan hissuksiin ja mietitään. … Lue lisää >

10.11.2014 Hankkeeseen harjoittelun kautta

Kirjoittanut Johanna Huuskonen, joka opiskelee JAMKissa Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa, suuntautumisvaihtoehtonaan kuluttajapalvelut Puolitoista vuotta sitten opiskelin toista vuotta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa … Lue lisää >

17.10.2014 Lisää opiskelija-ajatuksia Vastuullisesta Palveluliiketoiminnasta

Lahden ammattikorkeakoulun Vastuullinen Palveluliiketoiminta-kurssille osallistui mahdollisuuksien mukaan KESMA II-hankkeen yrittäjiä ja Lahden Ammattikorkeakoulun matkailualan opiskelijoita. Kurssilla pohdittiin vetäjänä toimivan Michael Lettenmeierin johdolla mm. seuraavia kysymyksiä: Miten voit … Lue lisää >