21.05.2014 | Hanna Hauvala

Palveluiden sosiaalinen vastuullisuus erityisasiakasryhmän näkökulmasta Vol. 1

Kirjoittanut: Marjukka Aho, Maija Rytkönen ja Tiina Tamiola

Sosiaalinen vastuullisuus ravintolapalveluissa ikäihmisten näkökulmasta

Mitä vanhuus oikeastaan on?

Vanhuuteen kuuluvat näön, kuulon ja tasapainon heikentyminen sekä voimien väheneminen. Ikäihmiset jättävät myös autoilun turvallisuuden takia. Näihin vanhuuden tuomiin haasteisiin on tartuttava myös ravintoloissa, jotta voimme toteuttaa vastuullista liiketoimintaa.

Ikääntyminen tuo monia yhdistäviä piirteitä ihmisille. Toiminta rupeaa hidastumaan, ruvetaan turvautumaan tuttuun ja turvalliseen ja valintoihin vaikuttaa entistä enemmän paikan esteettömyys ja helppokulkuisuus, mutta toisaalta he arvostavat erilaisista tilanteista itsenäisesti selviämistä.

Miten ikäihmisten palveluita voidaan toteuttaa jotta oltaisiin sosiaalisesti vastuullisia?

Ikäihmisten palvelemisessa on tärkeää muistaa sosiaalinen vastuu. Sosiaalisen vastuun toimiessa kaikki asiakkaat saavat mahdolliset palvelut toimipaikassa. Ikäihmisille on tärkeää järjestää ruokaloihin ja ravintoloihin esteetön sisäänpääsy. Sisätiloissa ikäihmisille on tärkeää järjestää esteettömät kulkuväylät ravintolassa. Tämä tarkoittaa riittävän väljiä ruokailu- ja wc-tiloja. Ikäihmisillä on usein käytössä erilaisia kulkua helpottavia apuvälineitä, jolloin näiden kanssa kulkeminen helpottuu.

Olin seuraamassa infotilaisuutta jossa aiheena oli tiedottaminen kesäajan toiminnasta ikäihmisille, eläkeiän rajan ylittäneille.

Tilaisuuden houkuttimena oli kahvi- ja pullatarjoilu , tavoitteena oli ollut saada paikan päälle mahdollisimman paljon asiakkaita. Ja paikalla oli väkeä! Havainnoimalla kiinnitin huomioita asioihin, joista monet kertoivat tilaisuuden järjestäjien hyvin ottaneen huomioon kohderyhmän tarpeet. Tilaisuudessa esiintyjät käyttivät mikrofonia jotta ääni kuuluisi mahdollisimman hyvin joka puolelle tilaa. Kutsu tilaisuuteen oli painettu ISOLLA fontilla, kaikki varmasti olivat pystyneet sen havainnoimaan ilmoitustaululta. Samaa isoa kirjasinfonttia oli käytetty myös tilaisuudessa jaettavissa esitteissä. Pulla ja kahvi olivat tarjolla noutopöydässä ja tilaisuuden järjestäjät huolehtivat, että kaikille niille jotka eivät itse pysty noutamaan tarjottavia, vietiin kahvit pöytään. Koska tilaisuus järjestettiin ikäihmisille tarkoitetun palvelukeskuksen ravintolassa, oli kulkuteiden esteellisyyteen kiinnitetty hienosti huomiota, oviaukot ovat leveät, ulko-ovi avautuu ja sulkeutuu automaattisesti ja wc- tiloissa oli otettu myös huomioon apuvälineiden kanssa kulkevat.

Mielestäni tässä tilaisuudessa hyvin kävi selville, että järjestävä taho tuntee asiakkaansa ja ottaa liiketoiminnassaan hyvin huomioon asiakkaidensa yksilöllisen tarpeet.

Ketolan mukaan sosiaalisen vastuun aihealueita ovat fyysinen ja henkinen turvallisuus , tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu sekä taloudellisten tarpeiden tyydyttäminen. (Ketola, 2005. 40-43.) Nämä ahealueet pitävät paikkansa silloin kun puhutaan yrityksen sijoittamisesta henkilöstöönsä, mutta myös silloin,  kun yritys haluaa toimia oman valitun asiakassegmentin toiveiden mukaan. Selvää on, että jos asiakkaikseen haluaa ikäihmisiä, on heidän tarpeensa otettava huomioon.

Tampereella ikäihmisille tarjotaan palvelukeskustoimintaa tavoitteena ylläpitää hyvää virettä ja terveyttä ja mahdollisuutta asua kotona omatoimisesti mahdollisimman pitkään. Palvelukeskukset ovat ottaneet ohjelmistoonsa monenlaista ohjelmaa ja palveluita. Ravintolapalvelut ovat yksi tärkeä osa-alue, mutta sosiaalinen kanssakäyminen on tärkeimmistä onnistumistekijöistä miksi palvelukeskukseen tullaan.  Ohjelman suunnittelussa otetaan huomioon ikäryhmän mieltymykset – tarjolla on tanssia, laulua, runoesityksiä ja käsitöitä ja askartelua.

Ravintolan tarjoamalla aterialla on myös vastuu ikäihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista, erityisesti silloin, kun yritys vastaa ikäihmisen kokopäiväisestä ravitsemuksesta kuten esimerkiksi asumispalveluissa tapahtuu. Tätä mieltä on Fazer Amican Jarmo Rasimäki, jonka vastuulla ovat Helsingin keskussotilassairaalan Tilkan ateriapalvelut.  Fazer Amica on Pohjoismaiden ja Baltian johtava ruokailupalveluyritys, joka tarjoaa hyvää ruokaa ja asiakaskohtaisia palveluratkaisuja.

S-ryhmä ja ET-lehti aktivoivat ikäihmisiä samalla yhteisöllisyyteen, liikkumiseen ja lukemiseen. He kampanjoivat juttutuokioista ABC-liikenneasemilla. ABC-asemilla järjestettiin ikäihmisille keskustelutuokioita, joissa he saivat vaihtaa päivän kuulumisia pari kertaa viikossa. Asiasta informoitiin sekä lehdessä että ABC:llä. Miksi tätä tapaa ei voisi jalkauttaa muuallekin? Ikäihmisille tulisi samalla liikuntaa liikkuessa keskustelutuokioon sekä he saisivat keskusteluseuraa yksinäisyyden avuksi. Olisiko mahdollista alkaa järjestämään tällaisia tilaisuuksia sellaisissa paikoissa missä vanhukset asioivat. Itse olin paikalla ET-lehtien juttutuokioissa ABC:n työntekijänä ja koin nämä keskustelutuokiot tärkeiksi vanhuksille.

Entä jos palvelu ei saavutakaan asiakasta?

Mutta onko terveellisen ateriapalvelun tarjoaminen vastuullista liiketoimintaa silloin kun asiakas ei saavu ollenkaan paikalle? Jos ruokalista on liian terveellinen mutta ei houkuttele asiakasta, voidaan sanoa että on toimittu vastuullisesti mutta hyvät aikomukset menevät aivan hukkaan jos ruoka ei ole myös houkuttelevaa.

Ikäihmiset arvostavat kotimaisia ruoka-aineita ja perinteisiä ruokalajeja. Ainakin Tampereen Ateria on huomioinut nämä ikäihmisten arvostukset jos tarkastelee yrityksen vastuullisuuden periaatteita: suurin osa käytettävistä elintarvikkeista on mahdollisuuksien mukaan suomalaista kuten liha, kala ja kasvikset. Leipä ja pulla tulevat pääosin suomalaisista leipomoista. Palvelukeskusten ruokalistalla näkyy vain suomalaisia nimiä ja ruokalajit ovat tuttuja perinteisiä. Luulisi mummuille maistuvan! Ja huomasin muuten vierailullani että päivän ruokalista oli kirjoitettu sellaisella fontilla että teksti näkyi!

Miten sitten toteutamme sosiaalista vastuuta ikäihmisten palveluissa?

Ikärakenteen muuttuessa koko yhteiskunnan pitäisi ruveta sopeutumaan entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Miksi siis tämän päivän yritykset eivät kiinnitä tähän huomiota ja räätälöi palveluitaan enemmän vanhuksia huomioon ottavaksi? Tämän päivän yritysmaailma ei vielä näe ikäihmisiä kuluttajina, potentiaalisina asiakkaina vaan mielestäni ehkä yleinen ajatusmaailma on, että vanhukset syövät vain elääkseen, ei siksi, että he kokisivat elämyksiä ja saisivat päiväänsä edes pienen sosiaalisen hetken. Miten olisi vanhuksille tarkoitettu lounasravintola, jonne olisi yhteiskuljetus, paikalla olisi ajankohtaisia luennoitsijoita vanhuksia koskettavista asioista ja tarjolla hyvin tehtyä, maukasta kotiruokaa? Koska rahaa vanhuksilla useimmiten on, mutta ei palveluita, joista he olisivat valmiita maksamaan.

Ikäihmiset odottavat ravintolapalveluilta ennen kaikkea hyvää palvelua, sitä että heidän kanssaan keskusteltaisiin muutama sananen, vaikka sitten säästä ruokatilauksen yhteydessä. Nopeudella ja ruuan hinnalla ei niinkään ole väliä enää seniori-iässä. Ja se on mielestäni ymmärrettävää, että halutaan panosta viihtyisään ja kiireettömään ruokahetkeen, vaikka se maksaisi vähän enemmän. Vaikka tämän päivän ikäihmiset ovat entistä kiinnostuneempia omasta terveydestään, eivät he arvosta niinkään terveellistä ruokaa, vaan maukasta ja monipuolista ruokaa, jossa ei ole nuukailtu voin, suolan ja kerman käytössä, ovathan he tottuneet käyttämään niitä varmasti jo lapsuudessakin. Toivoisin, että joku kaappaisi tämän idea, ottaisi seniorit mukaan jo suunnitteluvaiheeseen ja perustaisi monitoimilounaskeskuksen vastaamaan vanhuksien tarpeita. Asiakkaista varmasti piisaisi. Innolla jään odottamaan, mihin suuntaa tämä ikäihmisten huomioiminen erilaisissa palveluissa kehittyy tulevaisuudessa.

Vanhuus rokkaa!

 

Lähteet

http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/ikaihmiset/virkistystoiminta/palvelukeskukset/omat.html

http://www.amica.fi/Uutiset/COUNTRY-SPECIFIC-CR/Fazer-Amican-ruokailupalvelut-osa-ikaihmisten-hyvinvointia-Tilkassa/

http://www.tampere.fi/tampereenateria/porinaa/vastuullisuudenperiaate.html

Ketola. T., Vastuullinen liiketoiminta sanoista teoksi. 2005. Edita Prima Oy. Helsinki.

Helppo liikkua. Ravitsemustilojen helppo liikkua kriteerit.

Helppo liikkua. Vanhuus.

S-kanava. Abc ja Et-lehti kutsuvat ikäihmisiä juttusille.

Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. 2008. Sosiaali- ja terveysministeriö.

Miikulainen, H. Harmaahapset ruokaravintoloissa. 2012. Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, hotelli- ja ravintola-ala.

 

Seuraa KESMA II-blogia; Palveluiden sosiaalinen vastuullisuus erityisasiakasryhmän näkökulmasta – blogisarja saa pian jatkoa!

Suosituimmat avainsanat

benchmarking, Corporate social responsibility, eettisyys, ekologinen kestävyys, erityisasiakasryhmä, esteettömyys, EU, ihmisoikeudet, ikäihmiset, jätteiden lajittelu, Keski-Suomi, KESMA II-hanke, kestävyys, kestävä matkailu, kotimaa, kulttuuri, kulttuurinen kestävyys, kulttuuriperintö, lapsiperhe, lapsityövoima, liiketoiminta, lähiruoka, maatiaiskasvit, markkinointi, matkailu, matkailua kaikille, oikeudenmukaisuus, organizational ethics, palvelu, perinnekasvit, ravintolapalvelut, ruokamatkailu, ruukki, saavutettavuus, sosiaalinen kestävyys, Tarinakone, tarinallistaminen, Tarinatyöpaja, Uusi-Seelanti, valosaaste, vastuullinen matkailu, vastuullinen palveluliiketoiminta, vastuullisuus, viestintä, ympäristön suunnittelu

Uusimmat blogijulkaisut

18.12.2014 Kiitos!

Kiitos kaikille KESMAn matkassa kulkeneille! Työkaluihin ja tuotoksiin pääsette tutustumaan hankkeen internetsivuilla: www.kestavamatkailu.fi. Otattehan työkalut tehokkaaseen käyttöön ja vinkkaatte kaverillekin … Lue lisää >

10.12.2014 Tulevaisuuden vastuullinen kuluttaja

Kirjoittanut Lahden ammattikorkeakoulun matkailuopiskelija Mia Kari Ekologisuus, eettisyys, hiilijalanjälki, vastuullisuus, lähiruoka, luomu… kuulostaako tutulta? Vastuullisesta kuluttamisesta ja ekologisista valinnoista on tullut trendi, … Lue lisää >

26.11.2014 Seisahdutaanko hetkeksi ja vedetään happea?

Kirjoittanut Katja Piiponniemi, restonomiopiskelija LAMKista Hetkeksi vain, ei me tähän jäädä lopullisesti paikoilleen, kunhan ollaan hetki aivan hissuksiin ja mietitään. … Lue lisää >

10.11.2014 Hankkeeseen harjoittelun kautta

Kirjoittanut Johanna Huuskonen, joka opiskelee JAMKissa Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa, suuntautumisvaihtoehtonaan kuluttajapalvelut Puolitoista vuotta sitten opiskelin toista vuotta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa … Lue lisää >

17.10.2014 Lisää opiskelija-ajatuksia Vastuullisesta Palveluliiketoiminnasta

Lahden ammattikorkeakoulun Vastuullinen Palveluliiketoiminta-kurssille osallistui mahdollisuuksien mukaan KESMA II-hankkeen yrittäjiä ja Lahden Ammattikorkeakoulun matkailualan opiskelijoita. Kurssilla pohdittiin vetäjänä toimivan Michael Lettenmeierin johdolla mm. seuraavia kysymyksiä: Miten voit … Lue lisää >