19.12.2013 | Pauliina Silvennoinen

Kestävyyttä kenelle?

Automatkalla halki Suomen on hyvää aikaa pohtia syntyjä syviä. Kaamoksen syleilyssä uinuvat kylät ja sumun peittävät maalaismaisemat luovat eri näkökulman maaseudun kestävään matkailubisnekseen verrattuna  kesäpäivän  auringon kilossa kukkivaan luontoon. Kestävyydessä on niin monta ulottuvuutta ja ne jokainen voidaan vielä käsittää eri eturyhmien kannalta jopa päinvastaisina asioina. Hiljaisten, hämäränhyssyn kilometrien aikana mietin myös kestävyyttä muiden toimialojenkin kannalta. Miksi matkailulla olisi etuajo-oikeus kestävään liiketoimintaan suhteessa esim. teollisuuden työpaikkoihin haja-asutusalueella. Luontoihmisenä minulle tämä on ollut itsestäänselvyys, mutta eihän se välttämättä niin ole.

Haja-asutusalueiden matkailussa kestävyydeksi paikallisesti voidaan käsittää se että työllistetään seutukunnan asukkaita matkailupalveluissa, käytetään paikallisia raaka-aineita tai että kyläkoulu säilyy kunnossa matkailun liiketoimintojen avulla. Valtakunnan tasolla kestävyydeksi voidaan kokea vaikkapa se että pohjoisen hiihtokeskuksissa työllistetään pääkaupunkiseudun nuoria sesonkiaikanaan. Paikallisesti katsoen se voidaan kokea olevan kaikkea muuta kun kestävää matkailua Tulla muutamaksi kuukaudeksi töihin ja kadoita pois. Metsästys ja kalastusmatkailumahdollisuuksien markkinointi Venäläisille ja Keski-Eurooppalaisille matkailijoille voidaan katsoa valtakunnallisesti olevan kestävän matkailun edistämistä ja sitä voidaan jopa tukea mittavasti jotta haja-asutusalueet saavat matkailutuloja ja työllisyyttä seudulle. Paikallisen asukkaan mielestä asiassa ei ole mitään kestävää kala- ja riistakantojen kannalta. Luontoturismi voidaan nähdä uhkana paikalliselle elinkeinolle ja luonnon monimuotoisuutta haittaavana tekijänä. Nämä liene tuttuja keskusteluja eri seutukunnilla. Me matkailutoimialan kehittäjät näemme helposti luontomatkailun ja paikalliseen kulttuuriin liittyvän matkailun pelkästään kestävyyttä edistävänä asiana ja sen tuoman hyvän niin seudullisesti kuin valtakunnallisesti. Samalla saatamme sivuuttaa kestävyyden toiset näkökulmat. Vilpitön hyvä, matkailuliiketoimintaa ja seudun kulttuurisia arvoja säilyttävä matkailu saattaakin kääntyä itseään vastaan runnoessaan omaa kestävyysnäkökulmaansa läpi huomioimatta muiden sidosryhmien kestävyyttä. Miksi yhden toimialan vastuullisuus olisi tärkeämpää kuin toisen?

Perinteisesti teollisuudella, erityisesti metsä-, turve- ja kaivosteollisuudella on ollut etuajo-oikeus työllistämisen nimissä kasvattaa toimintaansa haja-asutusalueilla matkailun toimialan kustannuksella. Kestävyyttä työllisyyden kautta piittaamatta luontoarvoista ja ympäristön muutoksista luontomatkailuyrittäjälle tai paikallisille kulttuurimaisemalle.   Tähän puolustusasetelmaan maaseutumatkailu ja luontomatkailuyrittäjät ovat vuosikymmenten saatossa tottuneet. Mikä vastuullisuuden osa-alue olisi sitten tärkein? Tuulivoimalapuiston tuoma valtakunnallisen energiantuotannon kestävyys vai paikallinen luontomatkailun maisemallinen kestävyys? Kestävyydeksi vakuuttelu ja argumentointi kestävyyden nimissä ovat tuttuja ilmiöitä näissä keskusteluissa. Jo se kertoo että kestävyydestä on tullut, onneksi, jo myyntiargumentti. Sen nimissä pyritään edistämään omaa asiaa. Se on tunnustettu arvo lähes kaikilla toimialoilla. Muutos näissä  arvoissa on suuri viimeisten vuosikymmenten aikana. Uskoisimpa että tämä arvomuutos tulee voimistumaan entisestään ja keskustelut siitä, kestävyyttä kenelle ja mille taholle tullee jopa vilkastumaan. Sen keskustelun myötä myös kestävyyden elementtien (ekologinen, taloudellinen, sosiaalis-kulttuurinen) painotukset muuttuvat ja muuttavat yhteiskunnan arvoja.

Kaamosajan kilometrejä niellessäni muistelen upeaa Oulankajokea kesäaamuna vesilintujen ruokaillessa kanssani. Kiutakönkään jylhyyttä ja perhokalastajien täydellistä keskittymistä joen töyräillä.  Kaivosten tuomat riskit alueen ekosysteemille ja matkailulle ovat huomattavat.  Näin sydäntalvellakin toivon että yhä useammat alueella toimivat eturyhmät näkisivät kansallispuiston luonnon ja lajiston arvon sekä ekologisen, sosiaalisen että taloudellisen kestävyyden lähteenä.

Hyvää joulua suomalainen maaseutu, vielä on matkaa jäljellä.

 

Suosituimmat avainsanat

benchmarking, Corporate social responsibility, eettisyys, ekologinen kestävyys, erityisasiakasryhmä, esteettömyys, EU, ihmisoikeudet, ikäihmiset, jätteiden lajittelu, Keski-Suomi, KESMA II-hanke, kestävyys, kestävä matkailu, kotimaa, kulttuuri, kulttuurinen kestävyys, kulttuuriperintö, lapsiperhe, lapsityövoima, liiketoiminta, lähiruoka, maatiaiskasvit, markkinointi, matkailu, matkailua kaikille, oikeudenmukaisuus, organizational ethics, palvelu, perinnekasvit, ravintolapalvelut, ruokamatkailu, ruukki, saavutettavuus, sosiaalinen kestävyys, Tarinakone, tarinallistaminen, Tarinatyöpaja, Uusi-Seelanti, valosaaste, vastuullinen matkailu, vastuullinen palveluliiketoiminta, vastuullisuus, viestintä, ympäristön suunnittelu

Uusimmat blogijulkaisut

18.12.2014 Kiitos!

Kiitos kaikille KESMAn matkassa kulkeneille! Työkaluihin ja tuotoksiin pääsette tutustumaan hankkeen internetsivuilla: www.kestavamatkailu.fi. Otattehan työkalut tehokkaaseen käyttöön ja vinkkaatte kaverillekin … Lue lisää >

10.12.2014 Tulevaisuuden vastuullinen kuluttaja

Kirjoittanut Lahden ammattikorkeakoulun matkailuopiskelija Mia Kari Ekologisuus, eettisyys, hiilijalanjälki, vastuullisuus, lähiruoka, luomu… kuulostaako tutulta? Vastuullisesta kuluttamisesta ja ekologisista valinnoista on tullut trendi, … Lue lisää >

26.11.2014 Seisahdutaanko hetkeksi ja vedetään happea?

Kirjoittanut Katja Piiponniemi, restonomiopiskelija LAMKista Hetkeksi vain, ei me tähän jäädä lopullisesti paikoilleen, kunhan ollaan hetki aivan hissuksiin ja mietitään. … Lue lisää >

10.11.2014 Hankkeeseen harjoittelun kautta

Kirjoittanut Johanna Huuskonen, joka opiskelee JAMKissa Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmassa, suuntautumisvaihtoehtonaan kuluttajapalvelut Puolitoista vuotta sitten opiskelin toista vuotta Jyväskylän ammattikorkeakoulussa … Lue lisää >

17.10.2014 Lisää opiskelija-ajatuksia Vastuullisesta Palveluliiketoiminnasta

Lahden ammattikorkeakoulun Vastuullinen Palveluliiketoiminta-kurssille osallistui mahdollisuuksien mukaan KESMA II-hankkeen yrittäjiä ja Lahden Ammattikorkeakoulun matkailualan opiskelijoita. Kurssilla pohdittiin vetäjänä toimivan Michael Lettenmeierin johdolla mm. seuraavia kysymyksiä: Miten voit … Lue lisää >