Kiitos kaikille KESMAn matkassa kulkeneille! Työkaluihin ja tuotoksiin pääsette tutustumaan hankkeen internetsivuilla: www.kestavamatkailu.fi. Otattehan työkalut tehokkaaseen käyttöön ja vinkkaatte kaverillekin … Lue lisää >
Lahden ammattikorkeakoulun Vastuullinen Palveluliiketoiminta-kurssilla pohdittiin seuraavia kysymyksiä:
- Miten voit kehittää yrityksesi resurssitehokkuutta?
- Millainen on tulevaisuuden asiakas? Miten tulevaisuuden haasteet näkyvät asiakkaiden valinnoissa?
- Mitä tarkoittaa vastuullisuus maaseutumatkailuyrityksessä? Onko vastuullisuudelle olemassa toimintaohjeita?
Kurssille osallistui alueen yrittäjiä ja Lahden Ammattikorkeakoulun matkailualan opiskelijoita. Opiskelijat saivat lopuksi tehtäväkseen kirjoittaa kurssin sisällöstä vapaamuotoiset blogi-kirjoitukset, joista julkaisemme nyt KESMA II- blogissamme muutaman. Seuraavaksi Maria Lamposen kirjoitus Vastuullinen Palveluliiketoiminta.
Kirjoittanut Maria Lamponen
Vastuullinen Palveluliiketoiminta
Vastuullinen palveluliiketoiminta- työpajasarja käsitti kolme päivää ja kolme aihealuetta; resurssitehokas matkailuyritys, tulevaisuuden asiakas ja vastuullisia toimintatapoja matkailuyrityksille. Työpajoihin sisältyi omaa pohdintaa, luentoja ja käytännön harjoituksia.
Työpajasarja alkoi ajatusten herättelyllä siitä, mitä oikeastaan tarkoittaa vastuullisuus. Bussimatkan aikana saatiin kerättyä kokoon vastuullisuuteen liittyviä asioita ja olimme yksimielisiä siitä, että vastuullisuuteen kuuluu monta osa-aluetta. Vastuullisuus voi olla taloudellista, ekologista, sosiaalista ja kulttuurista. Nostaisin kuitenkin esille vielä poliittisen vastuun, jolla ei tarkoiteta ainoastaan poliittisten päättäjien oikeudenmukaisia päätöksiä, vaan myös taloudellisten päättäjien vastuullisia toimia.
Työpajassa minua kiinnosti erityisesti se, että matkailualan tehtävänä on hillitä mm. ilmastonmuutosta, mutta myös sopeutua siihen. Sopeutumisella voidaan tarkoittaa mm. uusien innovaatioiden kehittämistä. Maailmassa tapahtuvista muutoksista voi kehittyä uusia liikeideoita, joita työpajassa kehittelimme lukuisia. Esimerkiksi ääriolosuhteiden lisääntymisen johdosta voidaan jopa luoda uusia matkailun muotoja; puhtaan ilman ja veden matkailu, tässäkö Suomelle uusi vetovoimatekijä? Matkailualaa uhkaavat tekijät voidaan siis toisaalta kääntää mahdollisuuksiksi, vaikka puhutaankin kriiseistä ja koko maailmaa koskevista ongelmista. Lentoliikenne tuottaa suuren osan matkailusta aiheutuvista päästöistä, joten tulevaisuudessa vaihtoehtoja lentoliikenteelle tarvitaan. Suomessa esimerkiksi junayhteyksien kehittäminen voisi olla yksi ratkaisu, joka on varmasti jo huomattu.
Työpajassa ihmetystä herätti se, kuinka paljon tutkimustietoa aiheeseen liittyen on saatavilla ja erityisesti pohdin sen nykyistä hyödyntämistä. Matkailuyrityksissä voidaan käyttää valmiita malleja mm. resurssitehokkuuden, kestävyyden ja vastuullisuuden mittaamiseen. Matkailutoimiala koostuu suurelta osin pienyrityksistä, jotka luovat yhdessä vastuullista matkailua asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Pienelläkin maaseutumatkailuyrityksellä on siis väliä ja tärkeä rooli alan kehittämisessä vastuulliseen suuntaan. Kehityksen eteenpäinviemisessä auttaa toki myös se, että asiakkaat arvostavat kestävää ja vastuullista palveluliiketoimintaa – kunhan muistetaan kertoa siitä heille ylpeydellä.
